Vuosi 2017

Piiitkästä aikaa minäkin rupesin häröileen tällä blogi saralla. Kovasti on kaikenlaista puuhastelua tässä ollut ja arvelin tuossa viime vuonna että omat liikunnat saa jatkossa olla ihan kuntoilua eri muodoissa ilman sen kummempia tavotteita.

Nytpä on kuitenkin taas kahvakuulaurheilu ruennut sen verta paljon polttelemaan että on jo pitänyt ihan treeniohjelmakin tehdä. Treeniohjelmaa tehdessäni muistin Pyykkösen Kallen viisaat sanat ”kun teet itselle ohjelmaa vähennä valmiista ohjelmasta 20% ja nuku yön yli ja vähennä toiset 20%”. Tätä ohjetta noudattaen olen pikkuhiljaa palaillut kuulatreenien pariin. Kolme kertaa viikossa tuleepi lajitreeniä tehtyä ja nyrkkisääntönä on että treeniaika on max 60min joka jaetaan siten että 15min liikuvuusharjoitteita, 5-10min lämittelynostoja kuulilla, 20min lajiharjoitus, 10-15min oheisliikkeitä punteilla/kuulilla. Mikäli aika on tiukilla (niinkuin mulla yleensä on) niin leikataan sitten treeniä oheisliikkeistä EIKÄ alkulämmittelystä kuten joskus on tullut tehtyä…

Pikkuhiljaa tässä ruuvataan itseä parempaan kuntoon ja kyllä tässä sillä mielellä ollaan että tänä vuonna tehdään se kuuluisa comeback nostolavoille. Se että missä ja milloin se tapahtuu niin en vielä tiedä enkä oikeastaan ole miettinytkään mutta tänä vuonna joka tapauksessa.

ps. älkää ottako linkkiä vakavasti;)

-Jani-

Kevyt viikko ja Joulu-LC

Viime viikolla tein muutaman kevyen treenin ja aerobista treeniä. Torstaina 22.12. aamupaino oli 72,2kg. Perjantaina tehtiin sitten Janin kanssa suoritukset kahvakuula virtuaaliliigaan.

Janin oli tarkoitus tehdä LC 2x16kg mutta salilla olikin vain eriparikuulat, niin päätyi tekemään 2x20kg. Ja tätähän Jani ei siis ole treenannut viime aikoina ollenkaan, joten tulos 57 toistoa oli kyllä hyvä!

Minä taas päädyin tekemään 2x14kg kuulilla. Ja treenasin tätä varten tasan neljä kertaa 🙂 Neljän viikon aikana lämmittelyssä 1xvko 12min 2x8kg kuulilla 8-10rpm. Muistelin että minun enkka näillä on alle 80 (oli muuten nyt kun katoin niin 81!) että lähden kuitenkin sillä turvallisella 8rpm tahdilla. Ja suht kevyestihän tuo meni. Rinnalleveto on huono mutta työntö sujuu suht ok.

Jännä, en muistanutkaan miten näissä aikasarjoissa ehtii miettiä niin paljon… Neljässä minuutissa: Ei he…tti tää on raskasta, no jos tuonne viiteen minuuttiin jaksaa. Viidessä minuutissa: Miksi ihmeessä mä näillä lähdin tekemään, ei mene edes kuutta minuuttia. Kuudessa minuutissa: Edelleen raskasta, no jos puoli minuuttia vielä. Seitsemässä minuutissa: No nyt jo näin pitkällä, ei kyllä kannata lopettaa enää, mutta raskasta on. Ja loputtomiin tämmöstä 😀 😀

Mutta tosi tyytyväinen olin tulokseen ihan senkin vuoksi että tuohon ei edes tarvinnut riuhtoa, tekniikka pysyi hyvänä loppuun asti. Ensi kerralla noilla tavoite onkin sitten täysi 100! Itse asiassa jos olisin tiennyt tämänhetkisen kuntoni niin olisin lähtenyt tekemään tuota 9rpm. Noo, onpa parannettavaa.

Mutta nyt on sitten joulu syöty ja levätty. Tänään jatkuu treenit!

Huomenna ke 28.12. olen toimistolla klo 9-11. Tulkaahan käymään!

T. Marjo

img_20161227_112601

Huippu treeniviikko

No nyt oli kyllä hyvä treeniviikko! Olen treenannut, syönyt ja nukkunut hyvin. Nyt tällä neljännellä treeniviikolla on lihakset alkaneet kunnolla vastata treeniin. Aivan kuin olisivat vasta nyt heränneet siihen että mitä minä niiltä pyydän 🙂 Ja nyt kun on näin hyvät fiilikset niin onkin sitten aika kevennellä ensi viikolla…

Teen myös ensi viikolla LC 2x12kg (tai 2x14kg) suorituksen kahvakuulaurheilun virtuaaliliigan kisaan. Tässä vuoden aikana on ollut kolme eri lajia ja  osallistua voi lähettämällä videon suorituksesta. Kovin hyvää tälle suoritukselle ei lupaa nämä minun hyvin menneet punttitreenit, saattaa olla lihakset vähän jumissa. Mutta koska muutenkin kevennän treenejä niin eiköhän ne ehdi vähän palautua että jotain saisin tehtyä.

OYS:sta tuli kirje jossa kerrottiin että kontrolliaikaani on jouduttu siirtämään tammikuulle lääkärivajeen vuoksi. Kyllä kai tähän epävarmuuteen pikkuhiljaa tottuu tai ehkä alan vaan paremmin hyväksymään sen etten voi tehdä kovin pitkälle meneviä suunnitelmia. Nyt treenaan vaan mikä hyvälle tuntuu!

Ensi viikolla olen salilla ma-ke klo 9-19. Tulkaahan käymään juttusilla ja treenaamassa!

T.Marjo

20161213_132637_26491-1

Tavoitteista ja motivaatiosta

Vähän yllättäen paino oli taas tippunut, 72,4kg. Ollut vähän erilainen viikko itsenäisyyspäivineen kaikkineen. Olga kävi nielurisaleikkauksessa ja kaikkien nukkuminen on ollut vähän niin ja näin…

Nämähän ne on juuri ne hetket milloin punnitaan se, että onko se tavoite kirkkaana mielessä. Väsyneenä ja hiukan vähemmillä energioilla joskus tekisi mieli skipata treenit ja hautautua sohvan nurkkaan syöpöttelemään… Mutta näin ei ole käynyt, olen saanut hyviä treenejä tehtyä, pienestä univajeesta huolimatta. Ja kertaakaan ei kyllä ole harmittanut jälkeenpäin että aloitinkin treenin! 🙂

Tällä viikolla olen monen muunkin kanssa ohjauksissa puhunut tavoitteista, motivaatiosta ja siitä miten joskus on haastavaa löytää aika kaikelle. Ja myös siitä, että joskus tavoitteen vuoksi täytyy tehdä itselle vähän ”tylsiä hommia”. Yleensähän ne ”tylsät hommat” treenaamisessa on ne juuri itselle heikoimmat osa-alueet joita täytyisikin treenata. Itsellä auttaa hankalina hetkinä se että palauttaa tavoitteen mieleen. Ja kun väsyttää, ja ei jaksaisi aloittaa treeniä, niin muistutan itseäni että joka treenikerran jälkeen on ollut paljon pirteämpi olo. Niin kuin on ollut tällä viikollakin! Samoin syömisen kanssa, olo on vaan sitä nuutuneempi mitä useamman päivän syö huonosti.

Tein tällä viikolla treeneissä lyhyempiä sarjoja, n. 3×6. Nyt alkavat painotkin liikkeisiin löytyä paremmin. Välillä väsyneenä meinaa lipsua treenissä vanhaan tyyliin. Esim. kyykyssä en meinaa millään muistaa pitää liikettä lihaksella ja mielellään aina ojentaisin ylhäällä jalat ihan suoraksi. Täytyy pitää ajatus koko ajan treenissä!

Wahvaa wiikkoa kaikille! –Marjo-

20161121_140508

Treenit jatkuu

Lauantaina aamupaino oli 72,6kg. Tämä -200g/vko onkin noin tahti missä haluan pysyäkin. En halua että tippuu liian pian, ei haittaa vaikka ei tippuisi joka viikko ollenkaan. On kuitenkin niin erilaista treeniä minulle kuin koskaan ja toivon että nyt oikeasti sitä lihasta jäisi. Ja hyvin on riittänyt energiaa treenaamiseen!

Tässä liikket mitä teen:

1.päivä:

Kyykky, yhden jalan prässi, reisikoukistus istuen, askelkyykky, pohkeet istuen, voimapyörä 3×10

2.päivä:

Mave, kulmasoutu käsipainoilla, ylätalja kapea vastaote, pystypunnerrus seisten, pystysoutu, vipunostot sivulle, jalkojen nosto riipusta 3×10

3.päivä:

Vinopenkki, flyes vinopenkillä, dippi penkiltä, ojentajat taljassa, hauiskääntö tangolla, scott-hauiskääntö, lankku 3x2min

Eka viikolla sarjoja 3×6, toka viikolla 4×15. Lämmittelyksi 1. ja 2. päivänä 14kg kuulalla: OAJ oik, OAJ vas, tempaus oik, tempaus vas 12min yhteensä, kädenvaihdot 1min välein.  3. päivänä LC 2x8kg 12min 10rpm (toivon että saan tehtyä LC suorituksen suomalaiseen kahvakuulavirtuaaliliigaan ennen vuoden loppua)

Viime viikolla mietin että oli hankalaa valita painoja noinkin lyhyeen sarjaan kuin 6. Mutta nythän se vasta olikin haastavaa kun piti tietää millä saisi tehtyä 4×15! Käytännössä otin melkein jokaiseen liikkeeseen aluksi liian ison painon… Mutta eipä siinä mitään, otin vaan sitten aina seuraavalle sarjalle pienemmän ja pienemmän painon. Hyvin sain tuntuman kaikkiin lihaksiin. Selkähän se on minulla se paikka mitä on helpointa treenata, senpä vuoksi minun onkin tärkeää sitten paremmin keskittyä muihin lihasryhmiin. Ensi viikolla jatketaan treeniä noilla lyhyemmillä sarjoilla.

Hyvillä fiiliksillä uuteen viikkoon! -Marjo-20161125_121620_20164-1

 

Punttitreeniä

Täältä niitä trenikuulumisia: Vihreää teetä kuluu, olisi kiva nähdä mitä tuolla nestepöhön alla on 🙂 Lauantaina aamupaino oli 72,8kg. Hyvin lähti nesteitä tällä ekalla viikolla.

Mukavasti on myös alkanut treenit. Treenaan ihan perinteisesti punttia kolmijakoisella ohjelmalla. Alkulämmittelyssä käytän kahvakuulia tehden kevyillä kuulilla tempaus/OAJ/LC settejä 12 min. Tällä viikolla tein sitten varsinaisessa treenissä lyhyitä sarjoja ja hiukan on siihen tottumista. En muista että koskaan olisin näin lyhyitä sarjoja tehnyt. Vähän hankaluuksia löytää sopivaa painoa, mutta kyllä se tästä. Pääpaino liikettä tehdessä aina siinä että toistot on teknisesti laadukkaita. Hyvin olen saanut lihaksiin tuntuman, varsinkin jalat tuntuu ottavan treenin hyvin vastaan. Ja jopa rintalihaksetkin sain kipeiksi vaikka niitä olen vähiten treenannut ja usein aiemmin on ollut hankalaa kohdistaa niihin oikein liikettä.

Treenit on jaettu niin että 1.päivä Jalat 2.päivä Selkä ja Hartiat 3.päivä Rinta ja kädet. Tällä viikolla siis oli kaikkia liikkeitä 3×6 ja ensi viikolla 4×15. Kirjoittelen ensi viikolla noista liikkeistä mitä teen. Nyt pitää päästä nukkumaan, hyvin on uni maistunut tällä viikolla 😉

Niin joo, moni on ehtinyt kysymään minun tulevan vuoden kilpailusuunnitelmistani. Päätös kilpailemisesta kahvakuulaurheilussa menee ensi vuoden puolelle. Minulla on kontrollikäynti Bowenin taudin suhteen 22.12. ja täysin riippuen siitä onko se uusinut/joudutaanko ottamaan koepaloja ym. perusteella teen sitten päätökset. Tällä välillä bodataan 🙂

Nähdään taas salilla! -Marjo-

20161123_131448_19479

Meidän kuulumisia!

No niin pariin kuukauteen ei ole blogitekstiä irronnut mutta tässäpä nyt tulee.

Jani:

Olenpa nyt pariin otteeseen yrittänyt kahvakuula uran jälkeen siirtyä tuohon bodauksen pariin ihan tosissaan mutta jälleen kerran loukkaantumiskierre osoittaa sen että omalta kohdaltani isoihin tavoitteisiin tähtäävä treenaminen saa nyt kyllä jäädä. Mietin tuossa kun junnujen lätkäkausi oli lopuillaan että luopuisin kiekkovalmennuksesta ja yrittäisin keskittyä vain omaan treenamiseen. Mietin asiaa monelta kantilta öitä ja päiviä ennen kuin sain päätöksen tehtyä. Olen elämäni aikana harrastanut monenlaisia lajeja ja opiskellut asioita sekä harjoittelusta että ravinnosta mutta ikinä en itse  ole voittanut mitään. Mutta ne ihmiset joita olen neuvonut ja opastanut ovat saavuttaneet isoja asioita. Sanoinkin Marjolle tuossa yksi ilta nyt mulle on selvinnyt että minun tehtävä on auttaa muita tulemaan paremmaksi siinä mikä heidän tavoitteensa on. Mitä paremmaksi saan yksilön/joukkkueen sitä paremmaksi tulen myös itse.

Missään nimessä oma treenaaminen ei lopu, päinvastoin edelleen haluan olla nelikymppisenä elämäni parhaassa kunnossa (ja sitten viiskymppisenä taas vähän paremassa) mutta hauskaa pitää olla ja ehjänä pysyä. Viime viikolla kuvattiin polvet ja vasen olkapää. Olkapäässä on jänteessä repeämä ja vasemmassa polvessa on alkava nivelrikko joten hiukan tässä nyt pitää ottaa kevyemmin reenin suhteen.

Me tehdään tästä blogista kesän ajaksi treenipäivyri niin nähdäänpä itsekkin sitten tuliko sitä vaan rillattua vai muistiko sitä myös liikkua kesän aikana.

30.4. 1 tunti tennistä

1.5. 1 tunti laukomista vanerilta (jääkiekko)

Marjo:

Minulla on Bowenin tauti (ihosyövän esiaste).

Helmikuussa 2016 ennen SM-kisoja minulta löytyi ihomuutos jonka sitten todettiin olevan Bowenin tauti. Tämä aika tähän asti on tuntunut todella pitkältä. Koko tapahtumaketju oli vaiheikas; oli onni että muutos löydettiin ja että siitä otettiin koepala. Aluksi se ei näyttänyt ollenkaan tyypilliseltä tämän taudin muutokselta, niin sitä ei edes osattu epäillä, kunnes koepalan vastaukset tulivat. Koska tämä tauti on niin harvinainen, lääkäri täällä sanoi että ei osaa tästä paljon kertoa. Olin pitkään googlettelun varassa… Tämä varsinainen taudin nimi selvisi minulle vasta viime viikolla. Jossain vaiheessa luulin jo että minulla on ihosyöpä. Mutta tämä on siis ihosyövän esiaste joka hoitamattomana voi johtaa syöpään.

Inhottavintahan tässä oli/ on tämä epävarmuus. Viimeisimmät koepalat otettiin viime maanantaina ja tulokset tulevat parin viikon päästä. Sitten taas päätetään mitä tehdään. Fyysisestihän tämä ei niinkään vaikuta. Kun koepalojen otossa tai muutoksen poistossa tulee tikkejä ym., niin silloin täytyy tietenkin odottaa niiden kohtien paranemista. Mutta henkisesti on ollut kyllä haastava ajanjakso. Olen saanut hieman kokemusta siitä miltä varmaan syöpää sairastavasta tuntuu. Epävarmuus. Mutta nyt kun tuo taudin nimi selvisi ja sain siitä lisätietoa niin alkaa helpottaa. Nämä ovat yleensä paikallisia ja hyvin hoidettavissa. Jos koepalassa vielä näkyy muutoksia, niin sitten ihoa poistetaan vähän laajemmalta alueelta.

Ajattelin ensin että en kerro tästä kenellekään, osaksi ehkä siksi etten itsekään tiennyt mikä tämä on. Mutta koska tässä saattaa tulla muutamia sairaalareissuja ja joudutaan varmaan pitämään välillä toimistoa kiinni, päätin kuitenkin kertoa. Itse asiassa olen käynyt tämän tiimoilta aivan ihmeellisiä ajatuskuvioita läpi. En tiedä miettiikö muut jotka ovat sairastuneet kroonisesti tai johonkin vakavampaan enemmän muiden ajatuksia kuin itseään? Itse aluksi ajattelin että säästän muita jos en kerro asiasta. Moni nimittäin säikähti kovasti ja se ei auttanut kun en oikein itsekään osannut kertoa tilanteesta muuta kuin että minua tutkitaan. Osaltaan taas en halua sääliä tai sellaista vaivautunutta tilannetta aina kun tulen paikalle, tiedättehän, kukaan ei oikein tiedä mitä sanoa… Ja ehkä en vaan olisi halunnut paljastaa haavoittuvuuttani… Joka tapauksessa nyt kun mietin tätä tilannetta niin ihan järjettömiä ajatuksia! Jos minulla olisi vaikka jalka kipeä, sitä tutkittaisiin, ehkä operoitaisiin ja sitä varmaan sitten seurattaisiin. Ihan samat jutut tässä mutta jotenkin kynnys kertoa oli korkeampi. Koen nyt kuitenkin että kertominen auttaa minua parantumaan, muuten ajatukset jäävät vain pyörimään omaan päähän. En ole aiemminkaan vältellyt hankalista asioista puhumista niin miksi nyt aloittaisin!

Tässä lyhykäisyydessään aiheesta, tällä hetkellä hyvillä mielillä, luotan lääkäreiden ammattitaitoon ja odottelen. Ja mielellään irl juttelen asiasta, facebookissa en enää henk.koht ole niin en varmaan täällä tämän enempää tätä aihetta avaa. Kaikille mukavaa kevään jatkoa! Täällä meillä hommat jatkuu normaalisti, jääkiekkokausi vaihtuu pesäpalloon ja jalkapalloon ja itse lenkkeilen vähän enemmän, toivon että tänä kesänä voisin juosta puolimaratonin! Ja salilla treenataan yhtä kovaa kuin ennenkin!

P.S.

Jälkikirjoituksena pari sanaa asiakaspalautteista tai oikeastaan asioista joita on kritisoitu eniten ja joista kuulemma myös kylillä jutellaan J

Eli ollaan oltu tuohtuneita siitä ettemme ole puhelimitse tavoitettavissa 24/7. Tämän siis jo tiesimme alkuvaiheessa, emme pysty olemaan jatkuvasti tavoitettavissa ja tämän vuoksi investoimme kulunvalvontaan joka mahdollistaa kaikkien treenaamisen 24/7. Tämä tosiaan edellyttää vain sitä, että kortti on voimassa= on ladattu etukäteen toimiston ollessa auki. Ja tämä on edelleenkin asia jota emme voi muuttaa, emme itse voi olla hälytysvalmiudessa koko ajan. Muistakaahan vaan latailla niitä korttejanne!

Ja toinenkin asia liittyy kulunvalvontaan, eli että miksi olemme niin tiukkoja sen suhteen? Vaikka säännöt ovat tiukat, niin silti tässä kevätkaudellakin on tapahtunut pari varkautta, toinen niin että on koputettu ovelle ja valehdeltu että on meidän lupa treenata, ja toinen niin, että on luikahdettu salille toisen käyttäjän lähtiessä. Ja näillähän kerroilla ei varastettu kuin yksittäinen käyntikerta mutta käytännössähän olisi voinut tapahtua mitä vain. Ymmärrän että pienellä paikkakunnalla on totuttu luottamaan ihmisten rehellisyyteen mutta valitettavasti välillä epärehellisiäkin kulkijoita mahtuu joukkoon. Että ei, ei edelleenkään tule muutoksia korttien käyttöehtoihin. Kortin lunastaessaan sitoutuu muutamaan käyttöehtoon joista tärkeimmät ovat että kortti on henkilökohtainen ja että ovi täytyy sulkea lähtiessä. Luulisin että nämä nyt olisi aika helppo muistaa… Ja jos ei halua sitoutua näihin käyttöehtoihin niin voi myös käydä treenaamassa kertamaksulla toimiston ollessa avoinna.

Ruokaa ja treeniä

20160224_160342

Tulipahan tuossa haettua vähän kanaa… Iso kiitos meidän paikalliselle S-kauppiaalle Marikalle. Tuota kanaa menee nimittäin nykyään 600g päivässä, tein tasapuolisen jaon Marjo saa 100g päivässä ja minä 500g päivässä. Ihan reilua mun mielestä:)

Joo tosiaan tuossa syksyn dietti kokeilun jälkeen lähdin innokkaana rakentamaan lisää massaa mutta sitten alkoikin maha tökkimään  eikä minkään sortin hiilihydraatti tahtonut imeytyä kroppaan. Meinas siinä olla jo hermot kireällä koska lihaskasvu vaatii hiilaria ja mulla vaan aina turpos maha kun yritin jotain hiilaria syödä. Sitten monen kokemuksen kautta löysin ne mun mahalle sopivat hiilarilähteet, käytännössä ne on jasmine riisi ja kaurahiutaleet. Siitäpä se oli sitten helppo rakentaa tämän hetkinen ”dietti”.  Kolmella aterialla riisiä ja kahdella kauraa, yksi lisäravinne ateria ja iltapala koostuukin sitten protskusta ja rasvasta. Parasta on se että nyt menee jo 300g hiilaria päivässä ja vatsa pelittää mainiosti sekä on energiaa reenata ja hoitaa arki askareet.

Tätä diettiä oon pitäny 3 viikkoa ja paino on noussut 1,4kg ja vyötärö on pienentyny puoli senttiä. Toki puoli senttiä ei oo oikeastaan mitään(menee vielä mittauksen virhe marginaaliin:) mutta pääasia on ettei vyötärö kasva vaikka paino vähän nousee.

Treenit on kyllä maistunut erittäin hyvin. Pääsääntöisesti olen tehny enemmän volyymiä ja pyrkinyt erittäin tarkkaan lihastuntumaan. Erittäin mielenkiinnolla olen seuraillut mitä vinkkejä Takamaan Tomi heittelee tuolla youtuben puolella, sitä kautta pikkuhiljaa oon alkanut itekki uskoa että A) vanhankin mies voi kehittyä ja B) välttämättä ne painot ei tarvitse olla aina älyttömän suuret. Paras esimerkki tästä oli viime lauantain jalkatreenin pohje osio. Ajatus oli että pitäisi saada tuntuma pohkeen ulkoreunaan. Liikkeenä oli pohkeet istuen koneessa. En laittanu laitteeseemme painoja ku 20kg, sitten sormet siihen kohtaan pohjetta mihin halusin liikkeen ottavan. Tunnustelin että millä liikealueella paine pysyi halutussa kohdassa ja hinkutin siinä jonku 4 sarjaa tarkasti. Toistoja sarjaa kohden tein aina niin kauan kun sain tuntuman pidettyä oikeassa paikassa. Seuraavan päivän fiilis oli aivan mahtava, heti tunsin että pohkeet oli kipeytyneet juuri oikeasta kohdasta ja dominoivampi sisäpuoli ei ollut lainkaan kipeä. Eli kun malttaa pitää ajatuksen mukana niin tulosta tulee varmasti.

Jaahans, nyt mukavaa lauantai-iltaa kaikille. Lähden nauttimaan levyn suklaata:)

Kehonrakennus harrastuksena

Tänään ajattelin kirjoitella näkemyksiäni millaista kehonrakennus on harrastuksena, tämä artikkeli on suunnattu kaikille nuorille innokkaille salilla kävijöille jotka haaveilevat lihaksikkaasta kehosta ja ehkä jopa lavalle menosta.

Ensinnäkin treenaamisesta. Monesti ajatellaan (varsinkin suomessa) että kuhan mennään salille ja nostetaan mahdollisimman paljon rautaa niin sillä se liha kasvaa. Valitettavan moni vaan on tämän periaatteen johdosta loukannut itsensä ja treenaaminen on katkennut siihen. Kun haluamme bodata niin ensimmäiseksi on opeteltava hallitsemaan omat lihakset, koska liikkeet on pystyttävä kohdistamaan oikeisiin lihaksiin. Suosittelen jokaiselle että tutustu ihmiskehon lihaksistoon sen verran ainakin että tietää ainakin päälihakset kehossa ja tietenkin sen että missä liikesuunnassa mikäkin lihas rasittuu. Tottahan on että mavet, kyykyt ja punnerrukset ovat massan rakennuksen perusjuttuja mutta nämäkin liikkeet voidaan suorittaa monella tapaa. Yleensä lihaksen kasvatuksen ajatellen hieman kevyempi paino on parmepi kuin se raskain mahdollinen. Tämä mahdollistaa liikkeiden tarkan kohdentamisen. Tämä tuli hyvin tänään esille omassa jalkatreenissä kun tein pohkeita istuen. En muista milloin olisin viimeksi niin pienillä painoilla tehyny mutta sain rasituksen juuri siihen kohtaan mihin halusin, nyt vaan jännityksellä odotellaan että saako tuonne pohkeeseen mitään muotoa ennen sortsi kelejä..

Noh, kaikkiaan toi treenaaminen on suht helppoa suurimmalle osalle salilla kävijöistä. Sitten siihen ratkaisevaan asiaan eli salin ulkopuolinen elämä. Kehonrakennus vaatii aikaa käytännössä 24/7 jos siinä meinaa kehittyä. Pitää huolehtia että ateriat ovat aina ajallaan ja että saadaan riittävästi lepoa. Samalla täytyy myös osata rentoutua ettei homma rupea ressaamaan, ressi kyllä pysäyttää kehityksen. Käytännössä oma arkipäivä menee osapuilleen näin:

Herätys klo 04.00 ajo töihin ja aamiainen klo 05.00, kahvitauko klo 8.00 jolloin syön toisen aterian. Ruokatunti klo 11.00 jolloin ateria 3 ja n.15min unet siihen päälle. Kotona klo 14 ateria 4 ja 15min unet päälle. Sitten klo 16.15 asti valmistan ruokia. ateria 5 klo 16.30 sitten klo 17.45 salille, palautus juoma klo 19.15-19.30. Iltapala klo 20.30 venyttelyt klo 21-21.30 ja sitten nukkumaan.

Eli joka päivä pitää huolehtia että seuraavan päivän ruuat on valmiina. Esimerkiksi nyt pitää alkaa tekemään huomisen ruuat valmiiksi sillä pojalla on pari jääkiekkopeliä Kokkolassa joten päivä menee reissussa mutta on huoledittava että ateriat on mukana ja kone saa kolmen tunnin välein evästä. Ja nukkumaan meno on viikonloppuisinkin viimeistään klo 22.00

Toki jokainen lajia harrastava luo omat rytminsä mutta kyllä tämä sellaista kurinalaisuutta vaatii. Käytännössä tämä enemmänkin elämäntapa kuin harrastus.

Mutta onhan tää ihan käsittämättömän hauskaa…

Kovia treenejä!!

-J-

Kahvakuulaurheilun SM-kisat 2016

Jo viime vuonna päätin että tänä vuonna siirryn mestaruussarjaan tempauksessa. Nyt vaan kävi niin että nämä SM-kisat olivat paljon aikaisemmin kuin kukaan arvasikaan ja MM-kisojen jälkeen ei jäänyt tarpeeksi aikaa palautua ja alkaa taas treenata. Minun piti päättää että osallistunko ollenkaan SM-kisoihin vai osallistunko vain vähällä treenaamisella. Mikään muu sarja ei enää motivoi, tai ehkä LC:n puolella mestaruussarja 2x16kg mutta sitä olen treenannut viime aikoina vieläkin vähemmän kuin tempausta. Mutta päätin siis kuitenkin osallistua 24kg tempaukseen. Ajatuksena minulla oli vain uskaltaa nousta lavalle niin ison kuulan kanssa ja pohjatuloksen tekeminen jota sitten voisi alkaa jatkossa parantamaan. Tulostavoitteita ei ollut, tällä kunnolla se olisi voinut olla mitä vain 0-70 toiston väliltä, nyt se siis oli 54 toistoa.

Valmistautuminen kisaan sujui ihan hyvin. Painonpudotuskin (alle 68kg) tuntui sujuvan hyvin. Ajattelin ensin että käyn yksin päiväseltään omalla autolla kisoissa mutta sitten jossain vaiheessa viikolla Jani alkoi puhua että kyllä hän yrittää järjestää Jessen jääkiekkopeliin toisen valmentamaan kun aloin kuulemma olla ihan omissa maailmoissa, unohtelin asioita ja olin hajamielinen. Onneksi tosiaan Jani lähti mukaan ajamaan ja huoltamaan, en olisi kyllä taas pärjännyt niin hyvin ilman häntä.

Kisapuitteet olivat hienot. Ei mitään erityistä jännitystä, vähän ahdisti ajatus YLE:n mestaruussarjojen suorasta lähetyksestä. Meidän erä oli ensimmäinen telkkariin kuvattu ja jouduimme odottamaan ylimääräistä kauemmin erän alkua lavoilla. Siinä vaiheessa meinasi iskeä paniikki, jäi vähän liikaa aikaa miettiä että onkohan tässä taas mitään järkeä! Mutta sitten kun erä alkoi, niin unohtui kyllä täysin kaikki muu ulkopuolinen ja pystyin keskittymään täysin omaan suoritukseeni. Heti lähdön jälkeen oli selvää että en saa tehtyä mitään huippusuoritusta. Ei saatu kahvasta mieluista ja tunsin että se vaan pyörii kädessä eikä mankku pitänyt ollenkaan. Olin etukäteen sen verran suunnitellut että oikealla teen vaikka väkisin 30 toistoa ja loput vasemmalla mutta nyt taisin saada vain reilut 20 toistoa oikealla ja sitten kuula meinasi tippua, onneksi pienillä korjausliikkeillä sain vaihdettua kättä ja jatkettua suoritusta.

IMG-20160217-WA0001

Tempaus on kyllä lajina tosi haastava ja mielenkiintoinen. Joinakin päivinä kun pääsee rytmiin niin se saattaa sujua tosi kevyesti. Ja sitten joinakin päivinä joutuu tekemään täysillä töitä joka ikisen toiston eteen. No näin kävi siis sunnuntaina. Aivan älytön keskittyminen ja lataus joka ikiseen toistoon. Muutama hylsy tuli liian lyhyestä yläasennosta ja joku punnerruskin siellä taisi tulla. Ja kisa loppui sitten siihen kun en enää saanut kuulaa kunnolla ylös, käsi taittui ja kuula vaan tuli alas. Mutta ihan mukava sijoitus 🙂 Olen tyytyväinen että uskalsin tehdä tämän, ei ollut kyllä tällä kertaa yhtään selvää että edes uskallan nousta sinne lavalle…

20160214_163118

Olen innoissani että kahvakuulaurheilussa naisten puolella Suomessa laji menee eteenpäin. Tänä vuonna mestaruussarjassa oli jo kilpailijoita kolmeen eri painoluokkaan jaettuna, paljon enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilahduttavaa oli myös että useat pidempään mestaruussarjassa kilpailleet saivat hienosti parannettua omia ennätyksiään. Ja nyt on tosiaan vielä tulossa haastajia, etteivät konkarit jatkossakaan pääse lepäilemään 🙂

Itselle vuodesta 2016 on tulossa hiljaisempi vuosi kisojen suhteen. Nyt kisojen jälkeen iski aivan järkyttävä väsymys. Koko vuoden on menty aivan jaksamisen rajoilla. Edellisistä kisoista ei ehtinyt kunnolla toipua kun alkoi jo valmistautuminen seuraavaan. Nyt tarvitsen lepoa! Ei tosiaan niinkään treenaamisesta vaan nimenomaan kisoihin valmistautumisesta. Vapauttava ajatus että en tosiaan tiedä mitkä seuraavat kisat olisi. Kyllä tosiaan tuntee että on vaatinut veronsa tiputtaa alempaan painoluokkaan ja samalla nousta isompaan kuulakokoon.

Mutta nythän minulla on lähtötaso testattuna mestaruussarjaan niin nyt se sitten varsinainen työ alkaa että siellä voisi joskus jotain tulostakin alkaa hakemaan. Eli peruskunnon rakentaminen alkaa. Kiitos kaikille kannustuksista ja onnitteluista!!! Nähdään salilla!!! T. Marjo

20160214_163810